Maendo maku erapi ripe Muharukua ondjozikiro okuura

0
75

Omutjange wOnganda Oini

Otjomuise-Omunane wErapi rOtjiserandu mo Kaoko, Johanna Maendo, makuu erapi okupa ongooneya onguru omuyaruke ondjozikiro ndjemupwire otjo Ngenerara Ovesa.

Omakwiiro inga Maendo weyetuuringisire mOmura wOnjivisiro Ombaranga erero. Matja mu Ngarano obmura indji omuyaruke Muharukua otjeya kuye nokambo ke notjimariva nu tjimuna omundu ngumeriuku otja ngavemupake nerapi. Munao Maendo otjimakuu kotjiwana kutja ondero yomuyaruke indji iurisiwe. Muharukua muhuka otjimasuvisiwa mOvinjange mouye wa Kakoko pumasuvisiwa punaihe otja konÿero ye. Eye masuvisiwa koruseinina ape kombumda yomweze nganda ayatire tjiyari etenga komweze imbwi muno mOtjomuise tjakuramene omutima. Okuza kerero Oritjaine ohoromende otjiyatjivisire omayuva yetatu woruhoze nganduu kumuhuka ndiri eyuva rombakero. Oure womayuva inga okutja otutu atuhe twohoromende notombirivate matuningirwa kutja erapi rehi riturikwe ohinga mouparanga wehi arihe.

Ngunda aperi nao oviungura vyomarongerisiro wombakero ye viri kovipato mOpuwo na Katjetje otjikutu mutjaworonganena okuza konÿiro ye. Omuhaamise wovihavero wOtjirata tja Kunene, Julius Kaujova wa raerere onganda yozombuze indji o Nampa kutja omberoo ye yazikamisa okomiti ndjimainana otjiungura atjihe ihi. Matja ondjira okujenda kOtjozongondjoza nai yakororwa nombatero yotjiwana notjikutu. Eye waningire ovanazongetjefa okuvatera nokukara norupa momarongerisiro wovotjitwa vyondjozikiro pondondo yorukondua nawina yehi arihe nawina momarongerisiro wombakero. Tjingetjo maningire ovature va Puwo nongondoroka yatjo okuvatera.

Erero omuyaruke otja kukire ouyenda we ouseinina kondwa ye kOkatjetje pupena ovitjitua vyombakero otja kombazu. Ndinondi mapekara ondjozikiro porutjandja romanjando mOpuwo, ndjimaikongorere indji ndjari pOtjikunino tjOndjuwo yOzoveta mOtjomuise Oritjatatu. Otjiuru tjehi Hage Geingoba pomayandjero wondjozikiro inga watjere tjatirire mOtjomuise tjandje uri motjiungura kotjiveta okuye kukwambera ohoromende imbi mbikayenda morukondwa nokupaha ondunge kuyo yondjira komurungu. “Ozombanga¿e kazeheruka kotjiungura nungwari zetira movita tjimuna omuzapamwe motjirwa Muharukua,” Geingoba matja. Wahandjaura kutja okuririsiwa ombangane aruhe kakuheya kutja wasere okusuvisiwa pEtjo rOzombanga¿e nu ozondero zomuyaruke omwini notjikutu aruhe zasere okuurisiwa. Otjotjiraisiro omuyaruke omutjinikwa nwari o ministera ondenga yokehi Hendrik Witbooi wapewa ondjozikiro tjingeyo posya asuvisiwa mondwa ye mo Gibeona otja konÿero ye. Geingoba ngumaunjirwa okutwapo ongooneya yarwe ya Kunene omayuva ngumayeyende, matja Muharukua wari omuzapamwe naina katjotjiri. “Kanaa pekara ondjoroka nokuhina ondjuriro nu Muharukua iumwe ngwapanÿera naÞona,” Geingoba matja.

Omukawondjize wotjiungura tjondjozikiro, oministera ondenga yokehi onguru, Libertine Amathila, matja Muharukua omukazendu ngwaa kuramenepo ovahumbwa nozongari notjari tjitjihina putjiÞa. “Wahupa omwinyo okuura nu erizuvisa okusora sora kutja Omotjiingirisa poo Otjiherero momwinyo tjingewo,” Amathila matja naweza ko kutja ngwari ongooneya ingwi wasere okuyozikwa kokuhina omunenetima kwe.

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here