Esanseko lyewa lyakahurako….Retanye ukangu konomukunda dompongasano

Esanseko lyewa lyakahurako….Retanye ukangu konomukunda dompongasano

Ndapewa kunarara age muzuni, kunakupurakenakonomuhagarodomasiku; Yihako yositjii segungu, omu sina kuligumagura ngwendi mundiro; pokanano, sindongikadikunagarama; mosinyongosaso, ano mugara gwaso kuna kugona tupu nakauke, ntani munona nye ogu ana kugenderera kuhesera, nokumina munku gomunona, Ndakolo.

Ndakolo ngesi age kuna karamunona gomakwedi gatatu. Ndapewa age kwayirugana nawa asi gahepa kukara pepi nosipangero, yipo asi nampili ehampuruko lisikemo, omu vana kugazara asi kuvhura kuhoroka komeho zoyivike yivali kukwama omu vayigazarere, makura awo tava yakaranye pevango limwe pepi nosipangero.  Ogu kwakara asi yige munendi gokuhova, ano munona nye ogu kwawiza nye pangenderera kapisi moomu vayindindilire, esi kwakare sidigu. Nye koruhura, Ndakolo, kwamuhampurukire, mununuunene, munona gokumoneka nawa, nononyara dina kara asi kapi dina kureta esi ngaruganako asi munona, Age kapi gayi huguvarera asi rutu rwendi kuvhura nye rukare runa wapangesi, arokwayukilira, kwakara ngwendi mambwara, nomurungu damu namukweni hawe tokatanta, nampili kumuza mweka hawetogazara asi nampo masini kapi nagapita nawa.

Vahakulikavamutanterere age simpemosipangeroasisokuhova, Ndakolo gahepa kuzumbanesa mukumo ngwendi, eyi kuna kumoneka asi yimo yawapera, nye sinkwa ntani tupu kuvhura hena atameke kukura. Ano ngesi Ndakolo kuna kutameka kutara. Age kunakuretanye kana kendi pepi, nampili ngoso, ngangalihu kazikere zina kukuta, age makura yipo nye kagwene evango lyouturo. Vahakuli simpe kavatente asi ngahepa kumutengwidira hena kosipangero nsene asi simpe kuna kuzuvha mufu ndi nsene asi simpe kuna kuhesera kuliwora ndi asi kuna kuzumbanesa siviha sendi. Nye age ngesi kuna rara nye muzuni, Ndapewa kakere nye tatamangere: Kuna kumoneka asi kuhesera kwendi kapi kuna wapa, ndi kuna kugenderera? Yinke kayikere asi kuna kugenderera? Ntani ngapi omu nayidiva mokutara tupu asi munona ogu kuna kuligwederera siviha sendi?



Ngano asi sipangero pepi sakara, ngano age anatwara Ndakolo kosipangero vakamukonakone. Nye mukunda ogo vakara kwakara ure unene mowiza, kugendapo novili ntatu ntani muheke, ntani makero nonzira zakara asi kwanyata. Ano mokuza kosipangero kuna kara asi kusingapo ukahe wovili, nsene asi ono kara erago asi ehauto lina kugendamo likupiture, makura ove tofutu nye nodolla nomurongo mbali, ndandando ezi zakara asi yizo vaturapo.

Mokukasika tupu kosipangero hawe kapisi ureru, kwanavenye Ndakolo nozina, makura age gahepa kuhundira yimaliva kovaholi yipo nye vafutire ehauto. Ano age kuvhura nye akare tagazara unene pwahana Yuma, Ndakolo, age kwakere muwaawa. Omu ana kumoneka hawe uwaawa tupu kosipara sendi omu yina kureta pwahana mulyo. Age makura tandindireko mazuva gongandi nokutara asi yinke yina kuhoroka…..

Udigu ou waNdapewa kapi uwa kara asi kwalifanene pwawelike. Mukunda goponze mouzuni naunye, kwakara asi udigu kugwana sipangero pepi, uhaku wakara asi nkenye apa kuugwana pepi nonomukunda dopokatji. Sirongo esi sakara asi sinene unene, ntani vantu kwalinampuka ngwendi moNamibia, eyi kuna kumoneka asi usili morwa nampili yikare asi matungo kuna kumoneka hawe simpe vantu kwalinapuka mokutunga.

Nsene asi kuna kugwana nye mbatero koyipangero gona, oyo kuna kara asi yonye ana hepa muntu, pantateko zoukanguki makura vahepa nye kuyireta nayinye oyo kovantu konkarapamwe. MoEthiopia pasihonena, kwakaramo yipangero yonkarapamwe, eyi ava tumbura asi elikwamo lyokuvatera vantu lyatamekere mo 2003, pwanayina ngesi kuna kara nye novantu vana kuvatera wokusika ko 38 000, ava vana kara asi kavadeura varugane novantu, ntani awo kwavahanesa sirongo nasinye. Vatungimo moEthiopia, melikwamo olyo, kuna kara asi limwe lyelikwamo lyaza mouta wakora, konyara yirongo yaAfrika rambangako Namibia kukadingura mavango aga moEthiopa vakalirongeremo, yipo asi nawo vahepa kuyayiruganesa mosirongo sawo.

MoNamibia, elikwamo eli vatulisapo vahakuli kuna kara novarugani eli lyatameka mo 2012. Kwayakwemeko nye eli lyalihamesere mosirongo nasinye mo 2013 dogoro mo 2014. Ano mo2014 dogoro mo 2015 kwakere nye tavadeura kulikundurukamo, konyara 900 vantu owo kwagwene edeuro ntani ngesi vavakuta nye monomukunda murongo domoNamibia.  Awo vahepa kupita ntambo ndunge zomurongo, eyi yina kulikida asi gahepa kupita Ruhingilisa no D. Mokugwedako, vahorowoli ava vahepa kuvagusa nye kumwe novatungimo momukunda nekwateseko lyonompitisili. Ava nye vana kara ngesi asi kuna kuvadeura, kuna siki nye ko 1 200. Nampili ngomu yakara asi ure, awo kwavakuta varugane monomukunda dawo omu vatunga. Elikwamo eli kwalitulisapo livatere vantu vatunga momukunda ogo noureru.

Ano vahakuli nye ava womonomukunda, vatungimo vahepa kutara asi vakaverere vantu ava, noyirugana yawo, ntani vahepa nye kuvapukurura kuhamena ava vana kugwana  mazimo monkarapamwe, ntani navamwe ava vana pumbwa mbatero kupitira melikwamo eli novantu ava. Egano nye lyokuninka asi vahanese elikwamo eli kuna kara mulyo unene, kapi ngakukara evango lyenunu morwa ava vantu ava kuna karerepo vantu monomukunda ntani vagendesi wopampo.

Mbunga nye ezi zoukanguki zomouzuni, nazo zadivako Yuma kuhamena elikwamo eli lyakara moEthiopa, ntani asi yinke lina kurugana mouzuni nelitjindjo eli lyawizamo. Ano mukaro nye gwaNdapewa, kuna kara nye gomutaro kuna lifana ngwendi asi mbunga ezi nye zakara moEthiopia zanavenye, nampili ngoso kuna kara uzuni naunye.

Mbunga zoukanguki zomouzuni ngesi kuna kuruganenena kumwe noMinisteli zoukanguki mokutura asi elikwamo eli lyahepa kukara moNamibia lyomutaro ntani kuna kurugana. Mokukwama Ndokotora Mary Brantuo, mbunga zoukanguki zouzuni, vanona novakondi varugani woukanguki mo    Namibia, vantu ava vana kurugana elikwamo lyoukanguki vahepa kuvadeura yipo vavape mukumo vagara novakadi vakare asi vakare noudivi mokuhakura nkarapamwe. Awo vahepa kukara asi yiwo nye vana karerepo asi uhaku vahepa kuutjindja nokureta marunduruko, momuntu pamundindinda, mekoro ntani monkarapamwe.

Eyi nye twakalironga moEthiopia kuna kara mulyo unene, moyirongo yaAfrika, rambangako Namibia. Mufumandekwa H. E  Ndokotora Kesetebirhan Admassu, Ministera goukanguki gepangero lyomoEthiopia kwagava magano gatatu asi ngapi navarugana.

“ Gumwe: kuza kosiviha pangenderera nsene kuvhura nsene ono hara kudiva asi ngapi yina kuhoroka.”
MoNamibia, Uministeli woukanguki nare watunda mo 2012, elikwamo eli ano ngesi kuna kara nye melikwamo lyakahurako mokudeura varugani ava monkarapamwe. Sitambo soministeli kuna kara tupu nye mokutura asi sirugana sovakanguki size moyirugana ndi asi sigwaneke sirongo nasinye.

“ Mbali: Wahepa. Sinzi sovantu kwayimona asi edeuro eli lyadeuro vantu wokusika ko 30 000 vakare pomavango gouhaku kuna kara asi kapi vasikiliramo …..ose kapisi kuyirugana tupu, ose kupitakanena muvaru ogo!”
Ministeli zoukanguki kwagazarera asi awo kugava mbatero konomukunda nadinye domoNamibia edi dakara kuna pumbwa mbatero dokusika ko 4000. Mokuza komeho, kutarera nokukeverera elikwamo eli, (muna hamenen navenye womomukunda ntani Ministeli), eyi kuna kulikida asi edeuro lyahepa kuza komeho lyovarugani ava ntani vahepa kukara asi vana kara noudivi wongandi, ntani vahepa kudiva asi ava vana kuvapa yiruganeso kuna kurugana moomu vana yiharere, yahepa kukara mulyo unene.

“Ntatu: kugusa umwene ngendeseso. Kuturapo nawa nawa asi yinke ono hara kurugana ntani kutulisapo nawa-nawa asi orugane kwanayinye eyi ono tura melikwamo lyoge asi ngano yiyo norugana.”

Vene ava vantu avazi monomukunda yinke avarugana? Ntani kuna kuvandindira asi komeho oko tuna kuza vahepa kurugana yoyinzi? Vantu ava wompongasano kuvadeura vahameseremo nkarapamwe, ntani uhaku wokuhova, nkarapamwe omu nazilihameseramo mokutara nsene gumwe ana kara nomarutu gavali nokuhampuruka mukeke, ntani nokutara asi mukeke ogo kumutekura ngapi, HIV ntani AIDS,TB ntani Malaria ntani uvera nkenye naumwe ngwendi uvera wosuka. Vantu ava vakuta monomukunda awo kugava tupu mauyerere kapi ava gava uhaku nsene asi muntu ogo kapi van mutjangere asi anwe nomutji, awo kugava tupu mauyerere ngwendi mokugava nomutji dokuvatera upyu, nokukora ngoso posiruwo oso, nsene asi uvera wangoso kuna kuutuma kosipangero gona ndi sosinene. Awo kuvatera unene, kapi tuna kugazara asi kuvhura tuvagusepo. Awo kugava hena nombudi usimbu koministeli zoukanguki. Nye kapi yina kumoneka asi tuvagwederereko hena sirugana morwa oyo vana kurugana ngesi yinzi unene nsene tugwedako hawe ose ngoso kuna kutanganesa mulyo gosirugana vana kurugana.
Elisigo musinke zina kuretesapo zene ezi mbunga unene kwaNdapewa nomukunda ogu gakara?

Apa nye Ndapewa atura matokoro, asi vahatwara Ndakolo kosipangero, age kundindira momunene pevango asi eparu lyendi kuna kara momudona. Ngano asi pweli murugani gwangesi, gokugava mauyerere, gokuhamena kouhaku, momukunda gwendi, varugani ava welikwamo eli ngano vadiva asi yinke yina kuhoroka mokamukunda kena. Age ngano nare gatameka kutara asi mukaro gwaNdakolo ngapi guna kara paukanguki, nokumugusa upyu, nokutara asi ngapi ana kuhesera, nokumuviya. Ngano ngesi gadiva nare asi age kuna kuzumbanesa siviha ndi hawe, mokutara asi kuna kuzumbanesa ndi kunakuligwederera. Ngano gadivire hena asi Ndapewa kuna kunana noudigu mokugava masini gomanzi kwaNdakolo. Makura kutunda opo ngano gatumanye udigu ou kosipangero gona ndi sosinene.

Ureru unene kudiva asi morwa sinke vasinya vana kara noudigu ngwendi waNdapewa vana karere asi kapi vana kuhafera kutuma vana vawo kosipangero. Kutunda komukunda goponze owize kodoropa kapisi ureru, kugusa siruwo, ntani kupura yimaliva. Ntani kuvhura yikare usili vanona ngwendi Ndakolo kuvhura kukara muwaawa gahana kugwana uhaku.

Ntani yina kara hena usili asi kvhura avere unene dogoro takadogoroka.
Mokupopera mukaro gwangesi, ntani mokuretesapo elikwamo lyewa kukwama uhaku, wakahurako, konomukunda doponze, nonkarapamwe zapo elikwamo lyangesi vana lihepa unene moNamibia.

Leave a Reply

Your email address will not be published.