Ekuruhungi ra Namibia orombinÿu nonjama yOvaherero nOvakuena

1
21

OTJOMUISE – Orata Uahimisa Kaapehi, matja ekuruhungi ra Namibia ekuruhungi ronbinÿu nonjama yOvaherero nOvakuena.
Eye wahungirirepo Ongooneya ya Tjozondjii pomazemburukiro wovarue vorupa romomuronga rOvandoitji Osondaha ndazuko mOtjozondjii. Posio ngunda aehiya kehungi rOngooneya watuapere okambo ke omuini. Watjere eye kanaa yandja ehungi potjitjitua otjina makuruhungi ihi nokuhina okuzemburuka omakuruhungi wovandu ve omuini ngeri wina omakuruhungi we mena rokutja omakuruhungi inga yemangasana niuyemue. Matja eye mahungirire komakuruhungi wa Namibuia nehi rOvandoitji, nu tjinene ekuruhungi rOvaherero, Ovakuena novakuatera ovakuwao vOvandoitji.

“Munao otjituri omundu umue. Posio omakuruhungi inga kayena puyehaisire oviruaro kovandu vetu aveyevari tjingetjo tjo ayena oviwa mbiyenayo. Posio otjiihamise okoo kutja potuingi tuhingirira kuimbi oviwa natuhatara koviruaro. Nandarire kutja tukondjisa okuhoreka oviruaro, kanaa tuviisapo. Otjiruaro tjimue ihi owamingui ngumbakurama imba momurungu we¿u wombinÿu ndjahovekua yOmuherero nOmundoitji wena rimue ndiri von Baichlich.”

Kaapehi opumatjere munao momazemburukiro womayuva tjimuna inga, paserue wina okuriyarukua okutara koviwa novivi viomayuva inga okutunguria koviwa nokutuna imbi ovivi notukoka tuavio. “Oma mbinongamburiro yokutja otjingi tjenu tjinondjiviro nomerihekeneno yOvandu vandje, Ovaherero nOvakuena kotjisuta. Oruuro indui kapaindu ruahungamisiwa mu kangamua omuano kOvandoitji kuwo oveni tjovandu, nu nandarire kovakuatera ovakuetu va Namibia mbaziriire kOvandoitji. EÞe otjOvaherero poo Ovakuena kawete mbuturi ovakuatera ovasemba povakuetu mbaziriire mOvandoitji. Munao otjipehina maapeya kutja eningira rotjisuta ri nu rasere okuhungamisiwa kovakuatera ovakuetu mena rokutja vaziriire kOvandoitji. Tjingetjo eningita retu karuhangimisirue ovakuatera vehi rOvandoitji kourike wawo. Otjohoromende yehi rOvandoitji oini puiitavera, inomerizirira womakuruhungi mawoundu ko Namibia, tjinene kovandu vandja Ovaherero nOvakuena,” Kaapehi matja.

Munao otjimatja omuiihamo kOmuherero nOmukuena munao wina otjeri omuiihamo kovakuao ovakuatera va Namibia mbaziriire kOvandoitji. Matja mena ranao opakarere potjitjitua itji tjomazemburukiro womakuruhungi waavehe. “Omueze mbumauyende munomui mOtjozondjii ovandu vandje Ovaherero nOvakuena mavekara nomazemburukiro vaimba mbatira motumbo tuohangauti murumue oruveze ronÿorera momakuruhungi wetu atuhe pamue. Mezeri kutja ovakuatera ovakuetu mbaziriire kOvandoitji matuyekukara pamue kutja pamue tuzemburuke omamuruhungi yetu atuhe pamue, tukamburasane pomake otjomundu umue nokukawondja komurungu okunjandera imbi oviwa, ovikapite nambiripo nai nawina okutuna viorukapita veze mbiazundara nu munao tuyesirasane nunguari atuhazembi,” Kaapehi wapata nao.

TjaÞunine kehungi romiÞize wotjihuro tja Tjozondjii nguemukuramenenepo, Kaapehi watjere imba mbarara ozombangane nu kutja ondiro yevevaza pi apehe nu omomikeevita avehe puvara mehindi ehi marivesekamene okuÞiza ondengu yavo. “Mavetja ene mbumunomuinjo, kengezee kutja ohange ikarepo, ohange mokati kovandu, ohange mokati koviwa¿a.”

Otjimbumba tjorupa rovita tjomomuronga tjOvandoitji moruveze rohuuire yOvandoijti tjari otjimbumba otjinahepero tjitjavatere orupa rovita rohuuire rOvandoitji nduavatera orupa indi moruveze rouzeu nondjuriro movirongo tjimuna Otjandjomboimue na Tjizingue.

Umue wOvahungire peyuva romazemburukiro wovarue vorupa indui pombindi yawo mOtjozondjii Osondaha ndazuko, Onongo Andreas Vogt watjere. Watjere moruveze rouzeu indui vimue mbiayeta ouzeu imbui yari ovita kunOvaherero momautiro wo 1904. Kombindi indji ndjiri momurungu yOmberoo yOperesidenda ya Namibia mOtjozondjii kuatjangua omana yovarue imba ape esere naimbi wina ovita ovo muvawira nawina omana yovarue vovita vOvandjoitji imba mbaavetjikua otjozo Schutztruppe. Vogt matja ozombindi inÿa ndinondi mo Namibia nÿumazeutire kombura indji o 1884 nganduu ko 1915 omundu movara kotjike uriri. Ozo orupa nombazu yomakuruhungi wa Namibia tjimuna ozongungu zOvaherero mOkahandja na Maruru nawina ovanane vombazu okupengera komanene wehi namourongo warue ouÞiÞi komamuho wehi.

Matja kundinondi nÿaseuapo okuza koruveze rohuurire yOvandoitji mena rozondjuwo nÿahanewa natjiva nÿeheriko rukuao mena romekurisiro wakandinondi, ozondjuwo zotuhindo tuozombongo ozonÿiÞi otjotjizemburukise tjoruveze rokomurungu wohuurire. Ihi matjijiti kutja omundu upure kutja tjii hapo omakuruhungi wa Namibia kayena omaungurisiro poo ohepero rukuao? “Hapo omitanda, otjotjisasanekero, maviyenenevi okuzuva imbi mbiakapita nokuhina otjina tjimave¿u¿unga poo okuÞuna ko tjorukapita veze?,” Vogt mapura nao. Matja okuhungama ozombindi zomakuruhungi inda mena rorukosi roporotika romeho ngumayeyandere popezu mokutara, otji¿a tjitjihataviza kombazu nomakuruhungi wozombindi inÿa.

Matja owo otjou¿epo wepango rombazu, Traditionsverband, maverihumburura kondjito ohinaperero indji. “Omaworonganeno inga ndinondi imba ouhatoi wokutja ozombindi inÿa zozo Schutztruppe kuyamberua imba mberiko mbehupa ndiondi. Na tjiva venu mbumurimba tjigetjo wina mamuyenene okuzemburuka kutja okanepo poo ou¿epo wozo Schutztruppe yari ovakuru ve¿u. Okutja munao nozombindi zovita inÿa eÞe katuna okuzemburuka ovarue mbata uriri nunguari wina ovakuru vetu,” Vogt matja. Waweze natja omazemburukiro inga yekayenda poruhaera namomausemba mombazu womomurari wOngunÿeveta. Ondando kakupindikisa nunguari okuraisa oumune wokutja viomakuruhungi naimbi mbiatjama avihazembua okuzenga. “Ngapezemburukue wina kutja ozombindi inÿa orukapita veze kuayamberua nazepewa ondjozikiro nandari iimba mbehina orupe nazo posio mbezeyakura otjorupa rotjirumatua tjetu atuhe mombepo yondengasaneno nondjesirasaneno. Wina ngapezemburukue kutja imba mbaworonganene imba ndinondi ovakuatera okuura ko Repapirika ya Namibia. Omazemburukiro wovakuru vawo ombazu yawo nu kaisere okutorokua otjotvitjitua vioporotika,” wapata nao.

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here