Katjavivi Matja Ovikongo vyo Vyuru Ngavikotoke!

0
9

BERLIN

Nguari omukuramenepo wa Namibia kehi rOvandoitji, Peter Katjavivi, nai nguri Otjiuru tjOtjirata tjEhi tjOzondiero zOmekurisiro, Onongo Peter Katjavivi, maningire kutja ozonganda zomahongero wokombanda mehi rOvandoitji zekotore ovikongo vovyuru omirongo kaatjondumba mbiri omatupa wOvaherero mbata mOtjitiro Otjindjandja nai mbiri motuveze tuomapwikiro wovina vyomakuruhungi mehi indo.

Omapitisiro wo TV indji o ARD mehi indo, Omandaha yapitisre kutja ovikongo imbi vyatuarewa kehi rOvandoitji mOtjitiro Otjindjandja tjozombura inda o 1904 kutja kukatjitirwe ongondononeno yokuraisa kutja ovavapa venondengu po vazoozu. O TV indji yaraisire kutja ovikongo vyovyuru o 47 ngamba viri pOnganda yOmatiziro wOvyune vyOmakuruhungi ponamiti yomahongero ponganda yomahongero wokombanda o Freiburg mo Berlina mehi rOvandoitji.

“Otja konduvasaneno yo Unesco, ovina imbi vyasere okuyarurwa kehi kuvyaziriire,” Katjavivi waraerere o TV indji.

“Tuna otutu mo Namibia tu maturiyandjere okuyakura otjiungura otjinahepero ihi.” Katjavivi watjere omatupa inga omanandengu tjinene kovature va Namibia. “Otjina tjokukotora ondengu nomakuruhungi wetu.

Otjina harukuru tjokukotora ovikongo imbi kutja vipewe ombakero ndjevipwire,” watjere.”Kakutja tuna onyaho. Okoo kutja ovina mavirihungirire ovini. Tjitjasewapo ehi rOvandoitji no Namibia okutara motjina ihi moupore kutja tutjite otjina tjitjiritjo moruveze nduriro.”

Omutjange wo TV indji, Markus Fenzel, watjere mapeya apekara omatupa warwe wOvaherero mozonganda zomapwikiro wovina vyomakuruhungi mehi rOvandoitji.

“Petataimbwa kutja pena ovikongo vyovyuru vyOvaherero tjiviri ovititi o 300 mbyatuarewa kehi rOvandoitji meserewondo oritja mirongo vivari,” Frenzel waraerere onganda yozombuze indji o AFP yehi rOvandoitji.

Ovatize vovinenge vyo makuruhungi vonganda yomahongero wokombanda yehi rOvandoitji indji kanaa yapatanisire omatupa inga o ARD tjiyevepurire.
“Omaworonganisiro wombazu,” Otjiuru tjonganda yombiwkiro indji, Dieter Speck, watjere.

Katjavivi matja watanda okuzengurura otjina ihi moupore.”Mezeri kutja otutu itui matuungura kunaete. Matuvanga okuungura otjiungra ihi otjomapanga. Metjiwa kutja ehi rOvandoitji atjaritjita nao wina ndoovazu rari novina vyaro mbyatoorerwe moruve roharive indo,” watjere. Omuyozikwa mo Ministeri yOviposa vyOpendje wapandere okuhungirira kotjia ihi natja “nai katuyarora okuyakura omaningiriro kaani kotjiveta okuza komauhonapare wa Namibia”.

Ovaherero vauta nombiririro yOvanane vohuurire vOvandoitji mu Rozondu mo 1904 tjivapinndikisiwa iyourunga wovahandurisiwa vOvandoitji wehi rao, ovinamwinyo novakazendu vao navezepa ovahandure vOvandoitji va kauriri ape o 200 moure womayuva. Ovahuure vOvandoitji vazirira kotjina ihi nokuhina ombindu komutima navetaara Ovaherero motjirwa otjiseinina tjitjakarako kombunda mo 1904 komanene weyuva okupikira koutjiro wa Tjomuise. Otjirwa ihi tja kongorerwa “iyEraa rOmayandekero” ro Ngenerara Lothar von Trotha ngwari kehi ohunga kehi yomuyandjambo Okaisera Wilhelm II mo Berlina. Oruveze indo Ovaherero vari notjivarero tjitjiri pokati ko 50,000 no 80,000. Penunungwa kutja omayovi omasere vaturikwa komiti nu orukosi rOtjitiro Otjindjandja itji tjimarukayanda mo 1907 tjandje Ovaherero vasewa ovandu o 15,000 uriri. Ovatjiwe vomakuruhungi ovengi vetja itji otji tjari Otjitiro Otjindjandja otjitenga tjeserowondo oritja 20. O Ministera yehi rOvandoitji yOmekurisiro wOmahi wOpendje, Heidemarie Wieczorek-Zeul, waraisa omwiihamwatima wehi re kotjitiro tjOvaherero povijtitua vyokuzemburuka ozombura esere zotjitiro ihi mo 2004.-Nampa-AFP

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here