Masekama Uarongere!

0
15

I Kae Matundu-Tjiparuro

OTJOMUISE

“Ovanatje va Rukombo rOmuua ua Tjandero. Ovanatje va Mberavera va Tengua va Rumbambi va Kazu Kongatukua. Ovanatje va Tjikombo omututa ua Kaperu uozongombe omaremba nde pikura ozondema. Nu vari indozongombe azehe omariva ozonja mazesingombepo ko kOmakutu Kongue ja Kombango zena Kamuizosemba (Kaihiva) zarimbara ovirongo azehe mazei uevere mbuhanjamua.

Masekama uarongere rukuru mai konduezu ja Kaninga Kouuoko. Mai kozongombe za Hijambinda, Mbinda jongombe ja Katjiuongua ndjari nesuzu monjama ajoo ondambi. Matatere korumbarambandja matja ozondu mbari za Tjindumbu tja Kandomazija ondume nondendu nda kururua kozondomba. Oo mukaa tjiuma na kahendjira uo zombako za Kenauanga oo naa Rupangununa ngura uo ngoma ja Kanako. Oo Hunguue ja Tjikotoke na Hunguue ja Hamukuaa.”

Omayuva womasuviro inga otjiwana matjiwirire mOmupanda okujandja ondjozikiro jatjo oseinina kOmbara Otjinonga, John Jaarurako Tjikuua. Eje Masuvisiua muhuka motjirongo tjingetjo mombura indji o 1940 mauta omahongero ue, Ongombembonde. Ovitjitua viondjozikiro maviutu kotjiveta ndinondi omahatenya orutu tjimaruvaza pokomando mOkakarara eye pumayakuruua iyozotrupa. Okuzambo makayata pomberoo yo Democratic Turnhalle Alliance (DTA) nakapita komaturiro we kOmupanda kumaundjirua okukavaza tjimaikatona ombari.

Orovyungura otjiungura tjondjozikiro matjiutu mohamboumue yomuhoko munene nganduu momurongo naimue otjiungura tjombakero otja kombazu tjimatjiutu. Nandarire kutja Omuyaruke Ombara Otjinonga Tjikuua kaari aa zemburukua kotjiveta iyohoromende, kapena ombata kutja eye motjiwana tje uari omunane wopondomba. Okuza tjatuesire pomaturiro we mOkakarara oviwana noviwana maviku kovandu vyavyo nokukuasana kutja vivaze komuriro we kOmupanda okukemupa ondjozikiro ndjemupwire. Ihi otjiraisiro tjoruhuro rounane we. Momaraka ngari ameyeku koviuana muari neraka rOtjiuru tjOvahona tjOvambanderu, Erastus Tjiundikua Kahuure.

Mondjozikiro ndjayandjere kOmbara Tjikuua mu Keetute omautiro wotjiveke ihi, wina wakuiire komuhoko we okurirongerera ombakero indji. Watangere ozondengu ozombaera zOmbara Tjikuua nawina oumbambairi ndezemuna ozondambo zao tjaa zeyatasana ovikando peke peke. Wina vavetasana omambo kutja omambo inga kaari pokati ke nOmbara Tjikuua oveni Ombara Tjikuua tjaa tene omambo omandandi movakwao Kahuure wari ohatoi pozombongarero peke peke. Imwe yozombonagrero inda yari ombongarero yokusembamisa Otjimbanderu otjeraka kuro oruni ndjari mOkahandja.

Ngunda aari noukeke wokuteera ombwaneno pokati kOvaherero nOvambanderu, tjingetjo Ombara Tjikuua kaari noukeke wokuraisa oumune uokutja eraka rOvamabdneru noVaherero irimwe, Otjiherero nokuhina okuhumba omuhoko wOmbanderu, Kahuure waraisire nao.

Omuzapamwe wOmbara Tjikuua mongondjero yOvaherero okuzemburukua kotjiveta iyohoromende nevere re, Katuutire Kaura, matja Tjikuua masewa amaihama tjinene nu tjinene nene ounane we momuhoko mbumaivaza ozombura o 27. “Ouzeu tjinene nene okuyarura po omundu moruveze rwe,” Kaura watja ousupi nomutima mbuatuurungua otjituere otjitue nungwari aavandipara.

Ombara Tjikuua wari umue uovahongua ovatenga po Ngombembonde tjijauta mo 1940. Kombunda jozombura ape hambombari eje uina otjamana ohamboumue je pomahongero inga. Kombunda nokumana ohamboumue je wawira motjiungura tjomuhoko tjinene tjokuruira ongutukiro. Otjirondero tjotjiungura ihi katja ri tjarue pendje nOtjirata tjOmbazu tjOmbara Hosea Kutako. Tjingetjo wina wawira motjiungura tjomautiro wOmbongo yOruuano.

Movitjitua imbi eye kaari nomapengero worupa momautiro wo South West Africa National Union (Swanu) mo 1959. O Swanu nOtjirata Tjombazu tjiviahanika oumune uapandera potjirata. Kombunda ja nao uarira okanepo kotjimbumba tjitjaurika Clemence Kapuuo otjomeho nomatui ua Kutako mo 1960. O National Unity Democratic Organisation (Nudo) tjijautua mo 1964 wari kohongora yayo. Mo 1970 kombunda jondiro ya Kutako warira okanepo kotjirata tjomujarukiripo ua Kutako, Clemence Kapuuo. Eje uina wakara norupa orutue mozombongarero ndahinga komautiro uo Namibia National Convention (NNC) mo 1972. O DTA tjijautua mo 1977 uari okanepo okaute. Ombara Ludwig Ndinda tjata mo 1981 otjarira Ombara nganduu komajandero ue Oritjavari ndazuko.

Okakarara tjikarira otjihuro onguarira omutize uako omutenga. Eje nganduu kondiro je uari kohonga jongondjero jovanane vombazu o 46 vomuhoko okuzemburukua kotjiveta ijohoromende jo Namibia ekutuke. Ongondjero indji javaza Otjombanguriro tjOkombanda mo 1999 tjitjaraa kutja ohoromende ngaitare rukuao momazemburukiro uovanane imba pendje navetano mbeheripo naumue nguerihenununa motjiposa ihi. Uapandera potjiungura ihi nganduu kondiro je nakara nondoneno okupitira momberoo yomutjevere uoukohoke motupa tuohoromende, o Ombudsman, kutja ohoromende isute tjiva tjotjimariva tjotjiposa ihi tjitjitei po N$49,000.

Tjingetjo uina uahongorera ondjemeno jovanane imba ndjahindua kOmuhoko Omikutasane nu uina momautiro wombura indji aveijarukire. Ombara Otjinonga Tjikuua uina uari amaundju eziriro ro Ombudsman kutja maitjavi komutjemo wao kutja ohoromende iute okutara momazembukiro uao Otjombanguriro tjOkombanda otja putjaraa mo 1999.

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here