Rutandu Kuna Kutjilisa

0
13

Hompa gova Khwe Ben Ngombara kahundilire epangero likare mpitakatji yipo vagwane ehuliro lyoudigu ou wakarapo pokatji korudi rwendi novamusinda zendi vaHambukushu. Nsene asi rudi rwendi norurovahambukushu ngapawiza udona epangero lyahepa kuyidiva asi sinka salyo ntani hena epangero kuna kuncenuna nombudi edi vana kugava vaKhwe. Age katente asi nonkwani dendi dina nyegenya kono nkambadaro edi varugana asi uhompa wawo ngano vaupe mfumwa nokuvadiva epangero asi awo kwatunda moAngola kapisi vaNamibia. Ano Ngombara kuna kurwanesa eyi nokulimburura asi vaKhwe vaNamibia, vana kara noumbinga wokuzura, kugusako eyi vakara asi kapi vapaka uturo morwa eparu lyawo lyokusana, yiwo vamwe wokuhova kuwiza moyirongo ngwendi Namibia, Angola, Botwana, South Africa na Zambia. Ngombara katente asi awo yiwo womuhowo kuyasika moNamibia konyima ntani kwawiza nye va Wambo, vaHerero, vaHimba, vaGariku, vaHambukushu, vaKwangali, vaMayeyi vaMafwe, vaMatotela ntani vaMasubia. Ngombara katente asi epuko unene nsene vantu, kutunda apa samanguruka sirongo simpe kuna kutara asi wolye vahovamo mosirongo ndi asi wolye venya sirongo. Masanseko kwaga tjanga nawa-nawa asi vasovagani navenye kwatundilira koupumezuva ntani montjiima-ntjima za Africa awo hena kwavatumbukira yonondima. Rudi rwendi age kaperepo asi nare rwakaramo momukunda gwina,komeho vakaturepo evango eli vana kutumbura asi Bwabwata National Park, ava nye vamupitilire komeho yipo vavatere asi nawo mulyo, epangero lyoukoloni yipo lyava pere nonkondo douhompa wawo. Ngombara katente hena asi kagwene nombudi asi vahambukushu kwatantere komitiye zekonakono zigave magano gomadona kovaKhwe asi awo ntundiliro zawo kwatunda moAngola yipo asi ehundiro lyawo vahalipulisira. Vakurona vetu yipo vatungire nare apa pevango lyoutokero waCaprivi pevango eli lyakara pokatji kaKavango nomukuro gwaKwandu, komeho evango eli vakaliture lyoyikorama mo1940. Awo kwakere tava sana kwato vakungi wiza, yimo ana kutanta hompa. Age simpe kagwedereko asi evango eli kwakere lyova kwayita ava ngava tumbura asi 32 Battalion zova SWATF ava vakere mevango lya Buffalo avatumbura morukhwe, asi Dinga goma,mokuyitoroka kuna kutanta asi evango lyonondundu, omu hena ava gwana vayimbanda nondandani dokuhakwisa vantu.Vantu ava vakerepo nare kwatundirepo paapa gadogorokere hompa gwawo Kippie George ogu gadogorokere nomvhura dongadi dina pitipo, sinzi sovaKhwe kwavakutire moukwayita ou, nye kapisi velike nomuhoko nadinye. Simpe kuna kutanguna asi 101 Battalion kwakere zava ava uuyunga ruwambo, nye kapi yava silike asi uhompa wawo vapire kuudiva, nye nawo ngava ruganene kumwe nonomburu. Ogu kakumbwilireko murugani kurona gomo ministeli zonomukunda,mapangero gonodoropa mambo nekuliko lyonomukunda Frans Nghitila katente asi etamburo uhompa kapi ava tara asi warugena nonomburu ndi hawe veta kwatanta asi rudi kuvhura kurupulisira nsene asi vakara nevango lyawo eli navavhura kukara vapangere. Oyo kapi yina kara nousili. Ose kapi atu tara asi wolye wavaterere posiruwo wekondjero emanguruko. Ose kutara tupu asi ono sikisamo yihepure vapura. Nsene asi vana yisikisamo kapi nakumona konda zokupira kuvapulisirandi asi ehundiro lyawo valipulisire. Nghitila nage kapulire asi vaKhwe vaturamo mahundiro ano ehundiro eli kuna kera nye megendeso lyombunga zeyi yompo vagave magano gawo koministeli yipo asi uministeli uture epulisiro peveta. Kupulisire yininke eyi kapi ayi genderere kukwato siruwo kapisi tupu ono kuturamo mahundiro nare asi ono mana. Wahepa kundindira dogoro tava kupe mbapira zepulisiro. Eyi nye ana kusivana hompa asi kwayizuvha asi vambukuhu kwavatumbura asi awo va Angola, Nghitila kalimbwilireko ngesi: Vantu nkenye apa kuuyunga nye kapi twagwana paveta mbapira zina kutanta namo peke. Marudi manzi gana hara kugwana uwa ou nsene asi epangero kuna kukutara eho.