Epangero Talipameke Etokoro Lyeturo Vahakuli Womokenya Moyirugana

0
12

Epangero kuna kumona udigu morwa vahakuli vana-sesupa mosirongo, ogwe-derereko nye semburure zava vakaramo ova ninke asi vaka-rugane konomukunda doponze nodoropa, eyi yiyo yatuma-ngeda epangero likute vaha-kuli wokoKenya noyirongo yimwe ngoso. Ogu kakumbwi-lireko komasivano aga kaga kereko sinkwa ntani kaga piti-lire moNBC melikwamo lyo-ku fungwininamo kakere Mi-nistera goukanguki Richard Kamwi kayikandwirepo asi oyo yimpempa yokahurako nahena kuna kupukisa omu katente mudukuli asi epangero kuna kukuta vaKenya meva-ngo lyokuninka asi ngano vakute vaNamibia vene.Ame gumwe nahara makuye nsene gakara asi gokukulika,yimo ana kutanta Kamwi ogu ana kumoneka asi ana handuka. Twahatarereni vantu vana kara ure vapukise vantu vetu,ose twahepa kuyitambura asi tuna kara nousesu wovahakuli moministeli ezi. Nampili papa tuna kuu-yunga ngesi tuna kara nousesu wovahakuli vana siki ko 525 sirongo nasinye.Ntani kuna kara nomavango 975 gomupo-rongwa govahakuli ava vali-tjangesa. Tutareni tupu muvaru gova veli ava tuna kara nawo mosirongo esi!Vahakuli vetu unene ava vana kara kono mukunda doponze kuna kurugana kupitakanena. Moudigunye owu ministera yipo gagusire etokoro noku-zigida mukarelipo gwa Kenya moNamibia ogu gamutantere-re asi moKenya vahakulimo. Elimono lyawo olyo yilyo lyareta enyatero lyoyirongo yivali omu yina kara asi vahakuli ava vapitire mompito ozo vawize moNamibia.Egano eli kuna kuwiza likare lyomu-taro. Apa nina kuuyunga ngesi vahakuli womoKenya wokusi-ka ko103 vana gwana yiru-gana. Mwanavenye owo 59 vavapulisira ava vakererapo eturo moyirugana yepangero asi kuvhura kuvakuta. Ano ava 34 kwavapulisira vakare wokuhampurukisa. Ministera simpe kagwe-dereko asi epulisiro limwe lyava wokusika ko25 kuna kulindindira vaturemo mohu-ndiro nye nepu naga yasika kumwe nokugatarurura poopo tupu ngagayasika gatunde koKenye. Ehundiro vagwane nombapira dokuyarugana mosirongo esi nado melikwa-mo dinakara. Ministera simpe kakandwirepo magano goku-tanta asi uministeli wendi kwakukuta vaKenya siruwo oso vaNamibia vene awo kuna kuhepa age katente asi mokaro kuna yipa ntudi varuganeko yuma pangenderera nampo navagusapo udigu owu. Vantu vamwe kuuyunga tupu vahana kukara nokonda nampili zongandi.Yimo ana kutanta Kamwi.Vahakuli vetu ava vana kulironga nava vana kumana kapi tovatumu konze zodoropa navenye kuna kulipondera tupu modoropa. Nomuga tuna kulizuvha mo-kumona vahakuli wokuliza-mbera woko USA, Australia, Germany naCuba,vandokotora novahakuli kuna kuza dogoro ponze zodoropa. Kuvhura oka vagwane konomukunda doponze zodo-ropa. Nye vetu ava vanakuu-manena kuna kuparapo asi awo kurugana ntudi modoro-pa. Ame kuna kumutantera asi mvhura ezi kazipwire kava meneko vahakuli 47 nye mowo vatatu tupu vapura kukaruganena ponze zodoropa koNyangana.Nonkambadaro doku vakorangeda asi vaze koCaprivi naKavango kwaza tupu momema.Morwa mukaro gwangoso yiyo yatu tuma-ngeda tuguse vahakuli woko-Kenya. VaKenya owo kuna kuva kuta tupu ure wonom-vhura mbali. Oyo yoku tanta asi koveli valirongera uhakuli vaNamibia vana kipira kuru-gana oyo yimpempa. Nsene asi koveli ame kuna kuvahundira vaturemo mahundiro moku-kwama nongendeseso.Nye eyi nadiva kwato vantu vangesi yimo ana kutanta ministera. Uministeli woukanguki kudeura tupu vahakuli ava vapulisira. Ava tuna kuuyunga ngesi vava vana hara kuza konze zodoropa. Owo ana kutu-mbura ogo kuvadeura uministeli werongo awo yiko vahamena kooko. Kuvhura vanyoke kuza ponze zodoropa,yimo ana kutanta ministera.Oso sinke sawo soku nyoka kuza kwa nkenye evango. Nye ose kapi tuna hulire opo.Ose kuna kuvakorangeda vaguse mavango ogo goponze. Ame nkenye apa kuvatantera asi govaNamibia twahepa kuza tukaruganene oku vakara vakurona vetu otate nonane rambangako vazinye kuru vetu tutengure oku twatunda. Ose koyili eyi twava korota.

SHARE
Previous article‘Hitman’ Fit and Ready
Next articleN$15.3 bn Budget